Historia

Keho on kesäkeidas ja viherpeukaloiden paratiisi. Moni asuu siellä koko kesän, ahertaa puutarhassaan, ihailee kesän kukkaloistoa ja korjaa syksyllä marja- ja vihannessatonsa. Alueella on oma laituri, sauna, kerhomaja ja kaikkiaan 94 pientä mökkiä puutarhoineen. Rauhaakin löytyy, vaikka mökit ovat melkein kylki kyljessä.

Kehon siirtolapuutarha on siitä harvinainen, että sen omistaa Nokian seurakunta, joka vuokraa aluetta Kehon siirtolapuutarhayhdistykselle. Mökkiä mielivän tulee olla nokialainen ja kuulua Nokian seurakuntaan. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2028.

Kehon siirtolapuutarhalla on pitkät perinteet

Kehon pappilan läheisyydessä olevia palstoja alettiin vuokrata seurakuntalaisille vuonna 1953, jolloin syntyi myös ajatus siirtolapuutarhasta. Jo seuraavana vuonna perustetun siirtolapuutarhan ajatuksena oli antaa vähävaraisille seurakunnan jäsenille mahdollisuus tuottaa terveellistä ravintoa. Ensimmäiset mökit nousivat alueelle vuonna 1954. Samana vuonna perustettiin myös Kehon siirtolapuutarhayhdistys.

Puutarhasuunnitelman alueelle teki professori Otto Meurman ja mökit suunnitteli arkkitehti Mikael Nordenswan. Kehossa on kolmentyyppisiä mökkejä, eroja vain ei vehreyden keskeltä välttämättä edes huomaa.

Nurmikenttä on kovassa käytössä

Seurakunta asennutti aikoinaan vesijohtoverkoston, jota pitkin kasteluvesi tulee järvestä. Talousvesi saadaan kaivoista. Mökkeihin saatiin jo alkuvuosina myös sähköt. Kun Kehossa vietettiin vuonna 1964 kymmenvuotisjuhlia, oli mökkejä 52. Nyt alue on täynnä, eikä mökkejä ole enää mahdollista rakentaa lisää. Alueella on 94 palstaa, joiden keskikoko on n. 300 neliötä.

Viime vuosina siirtolapuutarha on alkanut kiinnostaa jälleen myös lapsiperheitä. Mökkiläisten keski-ikä Kehossa lähentelee kuitenkin 50 vuotta. Alue on suosittu, ja kun joku luopuu mökistään, vapautunut mökki on hetkessä myyty. Puutarhainnostus näyttää siirtyneen polvesta toiseen. Alueella saattaa tavata jopa kolmannen polven puutarhurin. Myös nuori väki viihtyy Kehossa. Nurmikenttä täyttyy monena iltana eri-ikäisestä väestä.  Siellä pelataan jalkapalloa, läiskitään lentopalloa tai jumpataan puistojumppaa. Vähän pienemmät viihtyvät keinussa.

Kerhomaja toimintakeskuksena

Kerhomaja, sauna ja vesivessa ovat kaikki kohonneet alueelle talkoovoimin. Kerhomajalle väki kokoontuu juhannus- ja elojuhliin. Siellä päätetään myös tärkeistä asioista, muonitetaan talkooväki ja otetaan vastaan vieraat. Yhteiset siivoustalkoot järjestetään alueelle syksyisin ja keväisin. Mökkiläisten kunnia-asiana on pitää kaunis alueensa siistinä. Vessat siivotaan päivittäin vuorolistan mukaan ja saunanlämmittäjiäkin on aina löytynyt. Pyhäjärven rannalla oleva sauna on antanut löylyt jo kymmenille tuhansille kylpijöille.

Puutarha-alueen hiekkatiet polveilevat mökkirivien lomassa.  Niitä reunustavat orapihlaja-aidat. Portilla oleva asiattoman oleskelun kieltävä kyltti on tarkoitettu estämään lähinnä turhaa autoilua mökkiteillä.

Kaikki tervehtivät toisiaan

Joidenkin mökkien seinällä on mestarilaatta, koska siirtolapuutarhassa on pidetty pihakilpailujakin. Niistä kuitenkin luovuttiin, sillä jokainen häärii palstallaan omaksi viihtyisyydekseen. Ei ole tarvetta kilpailla naapurin kanssa. Mökkiläiset tervehtivät toisiaan, eikä katsetta käännetä taivaalle tai tien reunaan, kun ihmisiä tulee vastaan. Kaikki ovat tuttuja keskenään. Uudet tulokkaatkin pääsevät siten yhteisöön sisään helposti.

Teksti on mukailtu Vuokko Suuniitun artikkelista Nokialaisen Kehon siirtolapuutarhan omistaa seurakunta, julkaistu Siirtolapuutarha-lehdessä 4/2011

 

 

60 vuotta Kehon siirtolapuutarhan historiaa yksissä kansissa

Vuokko Suuniitun kokoama Kehon Siirtolapuutarhayhdistys ry:n 60-vuotishistoriikki "Siirtolapuutarhaelämää Kehossa" julkaistiin yhdistyksen syyskokouksen yhteydessä Kerholassa 25.11.

60-vuotisjulkaisua on saatavilla yhdistyksestä 10 € hintaan, tiedustelut sähköpostilla kehonsiirtolapuutarha(at)gmail.com.